kallaripika pipash wañukpika tukuylla pakta kankapak kariyanchik, kutin wañukpak ayllukunaka chanpus mikunata karan karyan, chaypika tayta yachachik runami wañushkamanta Apunchik Yayata mañan karyan, wañushkapak wasipi ayllukunawan tukuy tutami ayllukunata kushiyachinkapak, wañushkata kuchuyachinkapak sumak pukllaykunata rurashpa karyanchik.
Kaypakka yana wasitarak pukllan karyanchik, chaypa katika sapallu, atallpa, wallinku, kuntur, ukucha, allku, patan pukllaykunata ruran karyanchik.
Yana wasita pukllankapakka chunka ishkay sara murukunata chawpita rupachina, chaymanta suktapurakuna tiyarishpa chimpapura, maykan kallarikta akllana, shina maykanpak urmakpipash rupachishka murukunata hapishpa allpapi shitana, shina tukuylla pukllashka katishpa maykan mishashpa tantachishka murukunata tukuchishpa yallin. Kutin maykan yalli tukukkunataka muchikukunata, imatapash kichun, shinashpa maykan pukllachikunaman kunchik.
Pukllay tukurikpika, kay pukllachikmi imata ruranatapash willan, shina wakinpika shimiwan kawsak chuspita hapichun mañan, wakinpika mana shamushka ayllukunata kaparishpa rikchakrichun mañan, kutin aswata, yantata apamukrichun mañan.
Shina kaykunata rurashka kipami kay pukllachikka kichushka muchikukunata imatapash tikrachin karyan.
Kuntur pukllaypika rikrapi charinata watarishpa, pachakunawan killparishpa kuntur shina tukushpa pukllana, shina tukushpa puñuy yallishka wawakuna, rukukuna, warmikunata llakichishpa pukllana.
Shinanakushkapi punchayarin. Punchayakpika aya panpaman wañushkataka apanchik. Wawakuna wañukpika mana pukllanchikchu, kashna tiyakpika achitaytami sukuswan, pintukunawan wañushka wawapak sumak tiyarinata ruran karyanchik, shinashpa tukuy tuta, tuntawan wankarwan tushushpa pakarina karyan, chayllapita wakinka tsinishpa kallparyan karyan tukuy chikikunata kallpachinkapak.
Punchayakpika tushushpantin aya panpaman apan karyanchik. Yayakunaka wañushka wawa hawa pachaman richunka kushi kushimi kana nishpami yachachi- shka. Kayshina ruraykunata, kaya puncha achiktaytakuna kay sukuswan rurashkakunata paskakpimi tukurin kashka.
Fuente:
Kichwakunapa Yachaykuna
Colección Runakay,
Serie Literatura
Coordinación general
SEPDI
Versión ortográfica actualizada en kichwa
María Tránsito Chango
Diseño y diagramación
Paul Mejía Benavides
Ilustración de portada
César Farinango
Primera edición
Quito, febrero de 2009
Hecho e impreso en el Ecuador.